Mallan hyvästä luonteesta saa kiittää isää ja emää. Malla rakastaa huomiota ja tietää miten sitä saadaan. Kun uusia ihmisiä tulee Mallan karsinalle, niin se onkin jo alahuuli lerpallaan, iloisesti hörähdellen kerjäämässä makupaloja vierailta. Malla on helppo saada luottamaan vieraaseenkin ihmiseen, sillä Mallalla ei ole minkäänlaisia huonoja kokemuksia vieraista. Mallalla on yksi huono tapa, se nimittäin meinaa vähän joka välissä karata. Malla osaa avata karsinan ja tarhan ovet, mutta jos oveen on laitettu lisälukko, niin sepäs onkin Mallalle melkoinen pettymys. Malla on myös hyvin ketterä ja ovela. Jos tarhan ovi ei aukeakkaan, niin se kyllä tietää, että ryömimällä aidan ali (jos mahtuu), tai hyppäämällä yli pääsee myös ärsyttämään hoitajiaan. Karannutta Mallaa ei sitten millä tahansa oteta kiinni, usein sen kiinni ottamiseen tarvitaan neljäkin ihmistä. Mallalle kauraämpärit ja kaiken maailman nurkkaan ahdistamiset liinoilla ovat vanhoja juttuja, pitää siis olla ponia ovelampi. Malla nauttii harjaamisesta ja hellimisestä niin paljon, että se usein nuokkuukin silmät puoliummessa, kieli ulkona ja korvat lerpallaan kun sitä hoidetaan. Malla ei arista mitään paikkaa, eli siis huoletta voi joka paikan harjata, sitä pelkoa ei ole, että korvat yhtä äkkiä kääntyisivätkin luimuun ja hampaat alkaisivat vilkahdella. Kavioiden puhdistus käy äkkiä kun Malla ei siitä paljon hötkyile. Kaikki kaviorasvat ja kavioöljytkin Malla antaa laittaa hyvin, vähän se aluksi saattaa ihmetellä että mitä mömmöjä mun jalkoihin nyt laitetaan. Suojista Malla ei välitä, mutta pinteleiden laitossa se usein nostelee jalkojaan ärsyttävästi. Silmien ja sierainten puhdistuksesta Malla ei kamalasti pidä, mutta antaa kuitenkin tehdä sen pienellä suostuttelulla. Malla meinaa aina vähän riehua kun sen harjaa tai häntää letitetään, se ei pidä että sen harjasta tulee pallorivi, tai hännästä joku ihmeen kalanruoto. Mutta asia korjaantuu heti, kun joku tulee sitä rapsuttelemaan tai tuo sille syötävää, sillä silloin se unohtaa koko letitysoperaatioon ja keskittyy vain huomion saamiseen tai syömiseen. Suitset Malla ottaa ihan hyvin päähänsä eikä kuolaimienkaan kanssa kauaa tarvitse taistella. Mutta jos suitsien laittaja on vähääkään epävarma, niin Malla ottaa sen johtajan paikan ja pyörii vain karsinassaan pää mahdollisimman ylhäällä ettei suitsia saisi päähän. Mallalle siis pitää näyttää että missä se kaappi seisoo ja olla päättäväinen, niin Mallakin suostuu yhteistyöhön. Satulaa laittaessa Malla usein luimii, mutta ei kuitenkaan pure, potki tai tee muuta ilkeää. Satulavyö pitää kiristää niin, ettei Malla sitä aluksi huomaa, sillä Mallan voisi kuvitella pullistelemisen maailmanmestariksi. Peseminen... Se on se juttu jota Malla rakastaa yli kaiken. Luonnollisesti se siis rakastaa myös vettä, uimista, vesisankojen kaatamista jne. Vesisankoja se ei tosin saisi kaataa ja on sitä siitä yritetty valistaa jonkun verran. Malla on todella helppo kengittää. Se kävelee melkein itsestään käytävälle kengitettäväksi, sillä se tietää, että joskus kengityskin pitää tehdä, turha siis on ruveta pelleilemään. Kengittäjän kanssa Malla onkin melkein paras kaveri. Eläinlääkäriin Malla suhtautuu samalla tavalla kuin muihinkin ihmisiin, eli siis hyvin luottavaisin mielin. Rokotuksessa, ja jopa hampaiden raspauksessakin Malla osaa käyttäytyä asiallisesti. Vaikka Malla inhoaakin hampaiden raspausta, niin se silti antaa tehdä sen, koska sillehän syöminen on se maailman tärkein asia, ja muuten olisi aika kivuliasta niitä makupaloja kerjätä kun hampaat olisi täynnä piikkejä. Ruoka-aikaan Mallan olisi sen mielestä saatava ruuat ehdottomasti ensimmäisenä tai muuten... Aina näin ei kuitenkaan ole ja silloin Mallan karsinasta alkaakin kuulua melkoista mekkalaa. Malla on oikein mukava poni ratsastaa… Sillä on pehmeät askeleet ja muutenkin se on rehellinen ja luotettava joka tilanteessa. Mallaa ei paljon hätkähdytä jos joku muu poni tai hevonen tulee liian lähelle tai jos kaveri laukkailee kentän viereisessä tarhassa. Malla yrittää lähes aina miellyttää ratsastajaa parhaalla mahdollisella tavalla, mutta kaikillahan on joskus pahoja päiviä, niin Mallallakin. Esteet ovat Mallan bravuuri ja siltä totisesti löytyy kapasiteettia esteille. Mallan kapasiteetti riittäisi paljon korkeampiin ja vaativimpiin esteisiin kuin sillä on nyt hypätty. Hyvin värikkäitä tai erikoisesteitä Malla ei katso erikoisemmin kuin muitakaan. Vesiesteetkin menevät useimmiten, mutta hieman on kuitenkin vesiesteillä aina epävarmuutta ilmassa. Maastoesteet ovat niitä Mallan lempiesteitä kun ei tarvitse mennä aitojen sisällä ja saa hieman nopeuslukemiakin enemmän nostaa. Mallalla on myöskin todella hyvä hypätä, sillä silloin se kuuntelee ratsastajaansa eikä yritä ryöstää tai tehdä muutakaan ei-sallittua. Kouluakin Malla menee ihan sujuvasti, mutta esteet ovat kuitenkin Mallan lempilaji. Koulussa Mallalla ei taas ole niin paljon kapasiteettia, mutta kun sen kanssa jaksaa harjoitella ja säätää uusia liikkeitä, niin kyllä Mallan ne pitäisi tajuta melko nopeasti. Malla on kiva maastokaverikin. Säikkyy vain aiheesta ja on rauhallinen. Malla tykkää itsekin todella paljon maastoilusta, eniten mäkien kiipeämisestä ja laukkapyrähdyksistä. Kärryjen vetäminen ei ainakaan aluksi kuulunut mitenkään Mallan lempipuuhiin, mutta nyt se jo toimii kärryjenkin edessä ihan kivasti. Taluttaessa Malla tepsuttaa ihan kiltisti taluttajan vierellä, paitsi silloin, jos Malla näkee jotain kiinnostavaa, esimerkiksi vieraan ponin. Silloin sitä saa yrittää pitää aisoissa ihan ketju suussa ja naru turvan ympärillä. Kun lähtee pitempiä lenkkejä Mallaa taluttamaan, esimerkiksi vapaapäivinä, niin silloin narua voi pitää ihan löysällä, koska kovinkaan usein ei ole muita hevosia lähettyvillä. Talutuslenkeillä alkumatkasta Malla voi tuntua ihan yli-rauhalliselta, jopa laiskalta, sitä voi joutua suorastaan vetämään perässään. Mutta kun käännytään kotiinpäin, niin silloinhan tuli Mallalle hoppu. Malla tulee hyvin toimeen muiden hevosten kanssa, mutta Mallan mielestä hänen arvolleen ei todellakaan ole suotavaa että olisi nokkimisjärjestyksessä viimeisenä, ei edes toiseksi viimeisenä. Mallalla on hyvin erilaisia päiviä. Jonain päivänä se voi vetää mieletöntä pukkilaukkaa tarhan päästä toiseen. Toisena päivänä taas vain nukkua ja syödä, nukkua ja syödä. Joskus taas se vain seisoo tarhassa, välillä vähän piehtaroi ja saattaa vaihtaa vähän paikkaa. Traileriin Malla menee yleensä ihan hyvin. Joskus kuitenkin on huonompi päivä, eikä niin huvita lähteä matkustamaan, mutta pienellä houkuttelulla Mallan saa traileriin. Ensimmäinen matka oli Mallasta varmasti se pelottavin. Ulkoa kuului kamalan pelottavia auton ääniä ja välillä se juttu, millä Mallaa vedettiin kohti uutta kotitallia, kolahteli pelottavasti… Hui! Mutta muilla matkoilla Malla on osannut ottaa rennosti. Malla tarvitsee matkalle aina jotain tekemistä, mieluiten ruokaa... Kisapaikoilla Mallaa jännittää kamalasti, että mitäs täällä tälläkertaa täytyy tehdä, mutta hieman myöhemmin Malla kyllä unohtaa jännityksensä ja keskittyy vain pyydettävien tehtävien tekemiseen. Tulevaisuuden suunnitelmia on sen verran kertynyt, että varmasti aion tehdä Mallalle pienen jatkokoulutuksen, ehkä noin He A & 100-110 cm. Kisaamista jatketaan eläkeikään saakka sekä muutaman varsan olen ajatellut teettää.  o. RD Eniro Go Go Go (06.02.2004) i. Sinipihan Springtime t. RD Lemon Curdy (17.05.2004) i. TK Good Looking t. Nellas Oronar (24.06.2004) i. VIR MVA CH SPC Figaro o. MM Deogol (30.09.2004) i. Do-Draught Rifle  Ulkoasu ja tekstit © Maura Kuvat © Noora T. KOPIOINTI KIELLETTY! |
